Kirpparilta
Sitä on ollut aikamoista kevätväsymystä liikkeellä. Viikko ennen hiihtolomaa tulin todella kipeäksi. Ääntä ei tullut moneen päivään kuin pihinä ja kuulostin kaiken aikaa ihan vinkulelulle. Hiihtoloma menikin sitten tupareita järjestäessä ja sitten alkoikin töissä jakson lopun valmistelut ja valmistautuminen jakson vaihtoon. Huh, kuinka kiireistä elämä onkaan ja sen päälle vielä kevätväsymys. No nyt on sitten jaksot vaihdettu sekä arvioinnit annettu ja, koska pientä piristymistä on taas ilmassa, päätin, että käytän tilaisuuden hyväksi ja kirjoitella teille. Viimeksi kirjoitin teille kirppariharrastuksestani ja nyt puolestaan ajattelin, että voisin teille kirjoitella mitä kaikkea sieltä kirpparilta sitten on löytynyt.
Miksi ostan kirpparilta? Minusta on aivan ihanaa, että tavaroilla on jokin tarina. Kirppareiden huonopuoli on se, että tavaran historiasta harvoin pääsee myyjältä kysymään, mutta pelkästään se, että tuote on ollut jonkun toisen ja kirpparin kautta päätynyt minulle, lisää tuolle tavaralle jo runsaasti tunnearvoa. Esimerkiksi kahdeksan vuotta sitten Salossa eräällä kirpputorilla oli pitkään myynnissä käsin tehty norsupehmolelu. Se oli minusta niin kaunis ja ihana, mutta en sitä sitten kuitenkaan tullut ostaneeksi. Kolmena käyntikertanani pehmonorsu oli aina vain myynnissä. Tuon kolmannen kerran jälkeen minun kävi jo sääliksi, kun eikö se norsuraukka nyt kellekään lapselle kelpaa unikaveriksi. Päätin, että jos se vielä seuraavalla kerralla siellä on, niin ostan. No neljäs kirpparireissu tuli ja siellä jo Sami-Mammutiksi nimeämäni pehmonorsu kökötti -50% alekyltti sivutaskuun kiinnitettynä. Pakkohan Sami-Mammutti oli pelastaa. Ties mitä kamalaa sille olisi käynyt, jos en olisi sitä mukaani ottanut! Edelleen Sami-Mammutti koristaa makuuhuonettani ja on yksi rakkaimmista esineistäni, jonka arvoa ei rahassa voi mitata.
Tässä jauhopurkin kannessa oli niin särö kuin lapsen piirtämiä tuherruksia. Kumpikaan ei ole haitannut ja olenkin ruokaa laittaessani usein pohtinut oliko purkki ollut lasten leikeissä vai oliko joku ollut tuhma ja piirtänyt kanteen salaa. Vanhoissa näkyä entisen elämän jäljet, sillä ne tekevät niistä mielenkiintoisempia.
No mitäs kaikkea sieltä kirpparilta etsin? Olen avoin kaikelle. Lähinnä kuitenkin kotiin ja sisustukseen liittyviä tavaroita ja huonekaluja sieltä tulee eniten ostettua. Harvoin olen etukäteen ajatellut mitä sieltä kirpparilta pitäisi löytyä, koska loppujen lopuksi se on vain tuurista kiinni, mitä muut ihmiset ovat kirppareille laittaneet myyntiin. Tällä hetkellä kuitenkin vakiona kiikarissa ovat kauniit (ja vanhat) Arabian teekupit lautasella. Tähän mennessä olen löytänyt kahdet kupit, koska mikä tahansa ei kelpaa. En nimittäin osta vain siksi, että tuotteen merkki on Arabia vaan kyllä sen tuotteen pitää olla minulle mieluisa kaikin puolin. Toinen vakio kohde tällä hetkellä on snapsilasit. Tarkoituksenani on kerätä kauniiden erilasisten snapsilasien kokoelma ja tämän hetkinen tilanne näyttääkin jo aika hyvälle. Mikä tahansa lasi ei tässäkään tapauksessa kelpaa, vaan lasin pitää olla minulle mieleinen. Sekalaisesti on tuotetta kirppareilta mukaan tarttunut. On yöpöytää, koristetikkaita, armeijan aselaatikkoa (eli täydellinen dvd-kaappi), maljakoita ja kaikennäköisiä keittiöhärpäkkeitä sekä mattoja.
Minulla on niin hyvä, huonoja kuin myös kohtalaisia kirpparipäiviä. Tässä hiljattain minulla oli yksi aivan erinomainen kirpparipäivä, josta haluan teille kertoa. Olin pitkään kaivannut itselleni uutta (työlaukuksi kelpaavaa) olkalaukkua vanhan rikki menneen tilalle. Olin netistä jo muutamia vaihtoehtoja katsellut, joita en kuitenkaan ollut raaskinut hinnan vuoksi ostaa. Lisäksi talvi tuntui vaan kylmenevän, talo jäähtyvän ja löysin itseni yhä useammin haaveilemasta kauniin ruskean värisestä, pitkäkarvaisesta lampaantaljasta. Siitäkin minulla oli yksi kirjanmerkki selaimeni ylälaidassa valmiina odottamassa hetkeä, jolloin raaskisin ostokseni kassalle asti klikkailla. Kolmas haaveilemani esine oli matkasalkku, jota olinkin jo pitkään metsästänyt kirppareilta kriteereillä: hyväkuntoinen, iso ja edellinen. Hyväkuntoisia, isoja ja kalliita matkasalkkuja olikin vastaan tullut jo vaikka kuinka monia, mutta hinnat olivat aina 50e+. Sitten eräs kaunis kirpputoripäivä olin vakio kirpparillani ystävieni kanssa ja kappas! Ensimmäisenä vastaan tuli tuo lampaantalja. No sehän lähti mukaan heti! Samasta pöytärivistä (työhön kelpaava) olkalaukku ja vielä aitoa nahkaa. (Tuo kyseinen paikka on minulle ollut oikein kultakaivos. Lähes samasta paikasta on mukaan tarttunut niin yöpöytä kuin myös vanha talonpoikaisjakkara.) Ei aikaakaan, kun yhden pöydän alta pilkotti iso, hyväkuntoinen ja edulliseksi paljastunut matkasalkku! Tuona päivänä tein huikeita löytöjä! Myös paljon sellaisia asioita, joita olin jo vähän ajatellut, että "voisi ehkäpä joskus hankkia, jos tulee vastaan". No nehän tulivat! Nämä olivat kynttiläkruunu ja pari uutta snapsilasia kokoelmiin. Myöhemmin oli pakko tehdä laskelmia siitä, kuinka paljon kirpparilöytöni olivat säästäneet rahaa. Puhumattakaan siitä, että olisin kahdesta eri nettikaupasta vielä maksanut postikulut.
Tähän loppuun sanon vain, että kirppareilla käynti ehdottomasti kannattaa. Mitä useammin käyt, sitä todennäköisemmin alat tekemään löytöjä.