Kirpparilla

En pidä itseäni kirppareiden suurkuluttajana, mutta jonkinlainen kuluttaja kumminkin olen. Kirppareiden paras puoli on se, ettei ikinä voi tietää etukäteen mitä kaikkea lopulta löytää ja etenkään ei ikinä osaa aavistaa, mitä lopulta päätyy ostamaan! Muistan kun eilispäivän, kun isoäitini vei minut ensimmäistä kertaa Salon Suurkirppikselle. Voi sitä onnen määrää, jonka tavaranrakastaja voi kokea! Elettiin 2000-luvun alkua. Niin paljon tavaraa ja niin halvalla! Silloin kirpparilla käynti ihan oikeasti oli siis vielä halpaa... Siitä päivästä alkoi minun ja kirpputorien yhteinen taival. Välillä käyn useammin, välillä tulee pidempi tauko. Joensuuhun muuttaessani vuonna 2009 kirpputorit jäivät ja alkoi IKEA-shoppailujen aika. Jyväskylän seudulle muutin vuonna 2015 ja kirpputorihiljaiseloni loppui. Tuon kuuden vuoden aikana kirpputorien hinnat olivat kohonneet monin kertaisiksi ja suurin huvituksen aiheeni oli Facebooksin Paskat kirppislöydöt-sivusto - kun se kaikki vaan oli niin totta! Kertaalleen pureskellusta herkkusienestä saattoi joku pyytää 5e. Eihän se ole tyhmä joka pyyttää...

Hetken jo ehdin pelätä, että kirpputorihuumani olisi hälvennyt lopullisesti, kunnes mökin kammarin sisustustavoitteissani kävelin Salossa sisään kahdelle vierekkäin sijaitsevalle kirpparille: Ekocentteriin ja Secondhand Markettiin. Olin jälleen rakastunut. Kohtuu hintaista ja myynnissä oli fiksumpia tavaroita kuin "jännä kivi".

Opiskeluaikojen IKEA-huuman jälkeen olin oikeasti alkanut pohtimaan kulutusvalintojani ja tavoitetta omalle kodilleni. Ikea kalusteissa eniten otti päähän se, että niiden olemassaolo asunnossa kerrytti pölyä ennätysvauhtia. Hyvänä kakkosena ärsytys listassa heikko laatu ja kolmantena massatuotanto. Opiskelujen jälkeen jokaisen muuton yhteydessä olen laittanut huonekalujani kiertoon kirppareille ja hyvin ovat näyttäneet tekevän kauppansa. Ikeoistani on jäljellä enää vain ne huonekalut, joihin oikeasti olen rakastunut: työtuolini, rahi, pienikirjahylly sekä tv-taso. Viimeisimmän muuton yhteydessä, kun taas laitoin ikeaa uudelleen kiertoon, aloin ymmärtämään mitkä esineet ja huonekalut ovat vuosien varrella eniten pitäneet pintansa. No ne kierrätettynä minulle päätyneet esineet ja huonekalut.

Aiempien muuttojen yhteydessä olen aina tehnyt reissun IKEAAn, vaan en tällä kertaa. Ymmärsin, etten halua talooni ikeaa. Haluan kestävyyttä, ajattomuutta, ekologisuutta, tarinoita kerrottavaksi ja ennen kaikkea pölyttömyyttä. Näistä syistä olenkin päättänyt ottaa uuden kotimme sisustuksen pitkänajan projektina. Oli hankinnoissani kysymys uudesta tai vanhasta esineestä, panostan ensisijaisesti viiteen kriteeriini. Nyt kun kirppariaktiivisuuteni on jälleen noussut ylös, olen myös havainnut, että kyllähän sieltä kirpparilta löytyy sen hintaista tavaraa kuin olen valmis maksamaan. Olin vain unohtanut, että kysymys on avoimesta etsimisestä eli etsitään jotain tiettyä samalla kun ollaan avoimia uusille löydöille.